Syklaami tunika
Tein unelmastani totta. Malli, joka aluksi oli päivä- ja yöuneni, muuttui oikeaksi neuleeksi. Lihaa ja verta. Lankaa ja silmukoita. Olen niin perillä. Saanut jotain tosi mieleistä valmiiksi.
Istuskelin eräänä loppu kesän iltana auringon lämmittämällä kalliolla ja selailin Novita syksy 2009 lehteä. Vähän silleen huolimattomasti. Joo tollasta ja tollasta. Sit tommonen, aha ja sit - dojojoing! - tuollainen. Kaunis, linjakas, palmikkoinen, hillitty, tyylikäs. Tahtoo tehdä. Itselle oman. Voi kun oli kaunis mun silmään. Ja on edelleen.
Tein tunikan itselleni tyypillisesti saumoja kartellen. Neuloin etu- ja takakappaleet suljettuna neuleena kainaloihin asti. Helmasta aloittaessani kerroksessa oli 432 silmukkaa. Yhden kerroksen neulomiseen meni semmoset 17min. Vakuutan. Otin aikaa. Pikku hiljaa työstä kavennettiin silmukoita ja pääsin etenemään nopeammin. Päästyäni kainaloihin asti neuloin ohjeen mukaan hihat ja matka jatkui kaula-aukkoon asti suljettuna. Neulottavaksi jäi kainaloihin n. 10 cm saumat. Voi kun näkisitte mun hymyn. Se on niin tyytyväisen leveä, että suupieliä kiristää. Lanka Novita Nalle Aloevera.
Mun lemppareita. Palmikot. Hereillä on pysyttävä, ettei lähde kierrot vika suuntiin. Sellaisestakin on kokemusta. Nyt olin tarkkana ja valppaana (tai luulin niin). Ei liikaa telkkaria ja/tai viinilasillisia neulomisen seurana. Niistä ei seuraa muuta kuin vikaan meneviä vinkuroita. Nm. kokemusta on. Kaikesta varovaisuudesta huolimatta tuli. Virheitä. Voi pah! Mutta ei niistä sen enempää. Ovat tuolla jossain. Näyttää kädellä laajan kaaren... Kuitenkin myönnän - näin pöytäkirjan ulkopuolella - että olen kiroillut kaikki osaamani kirosanat tsiljoonaan kertaan virheet huomattuani. Huomasin ne vasta kun työ lepäsi kostutettuna ja mittoihinsa viritettynä. Voihan vitalis. Argggh!
Talvi taitaa tehdä tuloaa mun kotiseudulle. Lämpötila laskenut nollan tuntumaan. Siperiasta luvatut kylmät virtaukset antoivat ensimakuaan kuvaus hetkellä. Mallin hampaat kalisivat. Ääni värisi kun yritti vakuuttaa palelevansa. Sanoi laskuttavansa kylmän työn lisää. Kuvauspalkkio oli sitten kuppi kuuma kahvia ja mansikka viineri hyvässä seurassa (toim. huom.). Niillä ne pienet paleltumat hoidetaan. Eikä muista korvauksista enää ollut puhetta.
Kuvia Flick:ssa muutama lisää.
******************************
Katsaus ympärille. Runsasta tuo lumi
minun kotinurkilla. Noo, jostainhan se talvi joka kerran alkaa. Jep. jep!
Omppumato: :) Kiitos kovasti :) Menestystä oman tunikasi tekoon. Ihanat joulunpyhät odottavat neulojaa.
Pirena: Kiiitoos :) Väri on kyllä kaunis. Sama väri on pidellyt mua jo pidempään otteessaan. Nytkin puikoilla on tuosta astetta tummemman punaiseen sävyyn oleva lanka.
Matleena: Kiitos kovasti:) Että voi omat virheet ottaa silmään ja harmittaa niin vietävästi. Ulkopuolinen ei ehkä huomaa ollenkaan, mut itselle ne ovat isoja huutomerkkejä. Noilla kallioilla on on käyty ja vietetty aikaa kerran jos toisenkin :)
Katja: Kiitoksia :)
Raisu: Voi kiitos kovasti. Jouduin laittamaan kaikki klemmarini likoon (ei omista ensimmäistäkään oikeaa silmukkamerkkiä), et palmikot pysyivät omilla urillaan. Merkkien avulla on helpompi suunnistaa :)
Marjut: Kiitoksia kovasti :)
Emma: Kiitos :) Tää oli ihastusta alusta asti tähän malliin. Ja ne penteleen virheet hyppii mun silmille. Kukaan lähiympäristössä ei onneksi ole sanonut mitään...
TuijaM: Kiitos sinullekin :) Kova oli duuni, mut innoissani en sellaista noteerannut. Mielessä oli vaan valmis työ. Sitä kohti tikuttelin. Kiitos myös kuvien puolesta. Kuvaus on mun toinen intohimo.